Pyörätuolitanssi kilpailumuotona

LUOKITTELU JA KILPAILUSÄÄNNÖT

Luokittelu

Lähde: Ondine de Hullu. Classification. Congress wheelchair dance ‘Around the World’ Program the 21st of March 2008. Hotel van der Valk Cuijk.

Vammaisurheilussa luokittelu on välttämätöntä reilun kilpailun vuoksi. Ilman luokittelua ei voi kilpailla. Pyörätuolitanssissa on oma luokittelusysteeminsä, joka sisältää kaksi luokkaa: luokka 1 (ylävartalon toiminta heikentynyt) ja luokka 2 (ylävartalon toiminta normaali tai lähes normaali). Luokittelussa on kysymys liikunnallisen toimintakyvyn arvioinnista. Ns. minimivammaisuuden ehdot tulee täyttyä.

Luokittelun suorittaminen vaatii erityiskoulutuksen ja – valmennuksen. Luokittelun tulee tehdä tiimi, jossa on kolme tunnustettua luokittelijaa.

Luokan 1 tanssija voi olla paljon parempi tanssija kuin luokan 2 tanssija ihan sen vuoksi, että hän omaa sellaisia tanssitaitoja kuten ilmaisu, ajoitus jne. Mutta luokan 1 tanssijan mahdollisuudet ovat liian paljon heikentyneet, jotta voisi kilpailla todella fyysisesti vahvoja tanssijoita vastaan.

Rajatapaukset aiheuttavat aina joitakin ongelmia: tanssijat saattavat näyttää paljon vahvemmilta tanssiessaan, koska he käyttävät kekseliäitä koreografioita, jotka piilottavat heidän fyysisiä puutteitaan.

Luokan 1 tanssijoita ei saa koskaan rankaista siitä, että ovat kekseliäitä ja harjoittelevat paljon. Mutta jos ihmiset yrittävät petkuttaa, käyttämällä toisia tukikeinoja tai eri pyörätuoleja luokittelussa ja kilpailussa, heidät hylätään.

Tanssija voi saada pysyvän luokituksen, mikä tarkoittaa sitä, että heidän ei ole pakko tulla luokitteluun neljään vuoteen. Neljän vuoden jälkeen uudelleen arviointi on välttämätöntä. Luokitteluun voi tulla aiemminkin, jos arvelee toimintakyvyn heikentyneen ja luokka 1 olisi reilumpi.

Pyörätuolitanssiurheilu tule yhä enemmän liiketoiminnan kaltaiseksi ja sen vuoksi luokittelu tulee olemaan entistä tärkeämpää. Hyvin koulutetut ja tunnustetut luokittelijat ovat välttämättömyys jokaisessa maassa. Ja jotta vältytään väärinymmärryksiltä, on jokaisen tanssijan, valmentajan ja muiden asianosaisten tiedettävä luokittelun periaatteet

Kilpailukelpoisuus ja luokittelu

Lähde: IPC Handbook, Wheelchair Dance Sport 1999 and

Disability Sports Web Site, Michigan State Universaty, by Gail Dummer, 2007

http://www.paralympic.org/release/Summer_Sports/Wheelchair_Dance_Sport/Rules/Handbook_Section_V.pdf

http://www.paralympic.org/release/Summer_Sports/Wheelchair_Dance_Sport/Classification/

Urheilija, jolla on alaraajojen liikuntavamma voi osallistua pyörätuolitanssikilpailuihin. Vamman pitää olla selvä ja helposti tunnistettava ja luonteeltaan pysyvä, ja vamma tekee tavanomaisen kävelyn ja tanssimisen mahdottomaksi.

Kaikkien pyörätuolitanssijoiden tulee täyttää minimivammaisuuden ehto, josta esimerkkejä ovat nilkka-amputaatio, paresis tai rajoittunut lihasvoima molemmissa jaloissa, nilkka (vähintään 30 astetta) - tai polvinivelen jäykistymä, spastisuus tai rajoittunut koordinaatio, tai toinen jalka vähintään 7 cm lyhyempi. CP.

Mikään heikentymä yläkehon toiminnassa ei vaikuta minivammaisuuden vaatimuksiin alakehossa. Henkilöllä, jolla on vain lonkkanivelen vaivoja ja siten liikuntarajoite, ei luokitella pyörätuolitanssijaksi. Henkilö, jolla ei ole vaadittua minimivammaisuutta, mutta joka ei voi tanssia, koska hänellä on posttraumaattista kivuliaisuutta, nilkan tai polvinivelen epävakautta tai vastaavia tiloja, eivät täytä kilpailukelpoisuutta.

Doping on kiellettyä paralympiakomitean sääntöjen mukaisesti.

Arvokisoissa tanssiparin tulee olla mies ja nainen, toisen heistä tulee olla pyörätuolin käyttäjä. Mutta esim. Hollannissa vuosittain järjestettävissä avoimissa kisoissa voi aloittelijoiden ja amatööritanssijoiden sarjoissa olla myös samaa sukupuolta olevia tanssipareja.

Pystytanssijan tulee kyetä tanssimaan kuten toimintakykyinen tanssija. Tanssijoilla tulee olla normaali terveys ja olla sopivia urheiluun lääketieteellisestä näkökulmasta ymmärrettynä.

Luokittelu

toimintakyvyn arviointia
tehdään aina ennen kilpailua
voidaan tehdä neljäksi vuodeksi, ellei toimintakykyyn tule muutoksia.
lähtökohtana on vammataso, jonka seurauksena toimintakyky

o toimintakykyä voidaan parantaa tiettyyn pisteeseen harjoittelulla

- pyörätuolitanssijat luokitellaan toimintakyvyn mukaan kahteen luokkaan: 1 ja 2.

o luokan 1 tanssijoilla on vähemmän toimintakykyä ylävartalossa esim. tetrat, hemit, cp

o luokan 2 tanssijoilla on toimintakyky ylävartalossa lähes terveiden tasolla esim. parat ja amputoidut

- luokittelutilanteessa tanssijalla tulee olla sama pyörätuoli ja samat apuvälineet, joita hän aikoo käyttää kilpailussa

- tuomarit tietävät vain sen, että tanssija kuuluu luokkaan 1 tai 2, ei pistemäärää

Luokittelussa arvioidaan viittä (5) eri toimintoa yläraajojen ja ylävartalon toimintakyvyn testaamiseksi käyttäen pistesysteemiä.

Tanssija on testattava kovalla lattialla niissä kilpailuvarusteissa, joissa aikoo kilpailla.

Toimintakykyä arvioidaan siten, että

2 pistettä: täysin toimintakykyinen
1 piste: rajoittunut toimintakyky
0 pistettä: ei toimintakykyä

Luokittelupisteet 0 - 20:

- miten pystyy käyttämään vartaloaan pyörätuolissa

o pisteet 0 – 2 pistettä (0, 1, 2) täysinä pisteinä

o toimintakykyinen = 2 pistettä

o ei toimintaa = 0 pistettä

o 0 pistettä on minimi ja 20 pistettä on maksimi

Luokat pyörätuolitanssikilpailussa ovat sekä vakiotansseille että lattareille:

- luokka 1 = 0 -14 pistettä

- luokka 2 = 15 – 20 pistettä

- kokonaisia pisteitä

Testit:

Wheel control: kyky kelata, kiihdyttää nopeutta ja pysäyttää molemmilla käsillä yhtaikaa ja erikseen
eteenpäin, taaksepäin, ympäri vasemmalle ja oikealle
pysäytys käskettäessä, nopeus, paine, voima
Push function: työntö käsikontaktissa partnerin kanssa molemmilla käsillä yhtaikaa ja erikseen sekä pyörätuolin kontrollointi liikkeessä.
Pull function: veto käsikontaktissa partnerin kanssa molemmilla käsillä yhtaikaa ja erikseen sekä pyörätuolin kontrollointi liikkeessä.
Full arm function: käsivarsien täydellinen kontrolloitu liikkuvuus ja koordinaatio, ja että nivelet ojentuvat kokonaan.
Trunk rotaiton: täysi vartalon kierrot kädet niskan takana, niin että ei menetä tasapainoa

Luokittelukortti

- kaikki vammaiset kilpailijat joutuvat esittämään lääketieteellisen luokittelutodistuksen ennen kilpailua

- kolmannen luokittelun jälkeen voi saada pysyvän luokituksen neljäksi vuodeksi

- perustana vamma, joka ei todennäköisesti parane

- voi antaa kaksi eri kansainvälistä luokittelijaa, jotka ovat eri maista

- pätevän pysyvän luokittelutodistuksen saaneet vain näyttävät luokittelutodistuksensa ennen kilpailua.

Luokittelijatiimi:

Luokittelutiimissä on aina kolme jäsentä: lääkäri, fysioterapeutti, liikunnanohjaaja tai pyörätuolitanssija..

- kolme tunnustettua luokittelijaa (luokittelutoimikunnan hyväksymä)

- 1. luokittelija: kouluttaja, valmentaja, 2. luokittelija: kansainvälinen luokittelija ja 3. luokittelija: kansallinen luokittelija.

- yksi kolmesta pitää olla lääkäri

Luokittelun järjestelyperiaatteita:

- vähintään kaksi tuntia pitää olla mahdollisuus lämmitellä

- tilan pitää olla riittävän iso ja siinä tulee olla kovapintainen lattia testitanssia varten

- ensisijaisesti vastuussa oleva luokittelija allekirjoittaa luokittelupaperin

- protestimenettely:

- tanssiporukan johtaja voi protestoida luokittelun tunnin kuluessa luokittelusta

- toisen maan tanssiporukan johtaja voi protestoida luokittelun puolen tunnin kuluessa kilpailun päättymisestä

- protestiluokittelu pitää tehdä tunnin kuluessa protestin tekemisestä

- protestiluokittelun pitää tehdä eri luokittelutiimin kuin alkuperäisen luokittelun, mutta joilla tulee olla tilaisuus antaa mielipiteensä

- tanssijalla tulee olla tilaisuus tulla kuulluksi

KILPAILUSÄÄNNÖT

IPC Wheelchair Dance Sport Committee (IPC-WDSC) eli Kansainvälisen Paralympiakomitean pyörätuolitanssiurheilukomitea hallinnoi kansainvälisiä pyörätuolitanssikilpailuja. Kilpailusäännöt vastaavat Paralymiakomitean sääntöjä.

Pyörätuolitanssiurheilussa pätevät Kansainvälisen Tanssiurheiluliiton (International Dance Sport Federation, IDSF) säännöt, jotka on sovellettu Kansainvälisen Paralympiakomitean (International Paralymic Committee, IPC) mukaan. Säännöt määräävät tanssimuodot, musiikin keston ja tempon, tanssiparien määrän per kierros ja puvut. Kierrokset ovat 1. kierros, 2. kierros, semifinaali ja finaali, joissa jokaisessa on tietty määrä kilpailijoita. IPC säännöt sallivat niin monta kierrosta, että jokainen pääsee tanssimaan kaksi kertaa. Esityksiä arvioi 5 – 7 tuomaria. Pukujen tulee olla IDSF n mukaan, ja IPC ei anna sääntöä pyörätuolin mallille.

Kaikilla kilpailupareilla on tilaisuus tanssia ainakin kaksi kierrosta: 1. ja 2. kierros. Jatkoon valitut tanssivat semifinaalissa ja finaalissa. Vähintään 50 % kilpailupareista on kutsuttava finaaleihin (semifinaali ja finaali).

Kansainvälisissä kilpailuissa voivat tuomaroida vain tunnustetut kilpailutuomarit virallisissa, IPC kilpailuissa ja alueellisissa mestaruuskisoissa.

Tuomareita pitää olla 5 -7 ja eri maista.

Tanssijoilla pitää olla henkilökohtainen vakuutus onnettomuuksien varalle.

Yleisiä sääntöjä

Soitettava musiikki kansainvälisissä kilpailuissa:

musiikin kesto per tanssi on vähintään 1,5 min: valssi, tango, hidas foxi, quickstep, samba, cha-cha-cha, rumba ja paso doble, ja vähintään 1 min: wieninvalssi ja jive.
musiikki on kyseisille tanssille ominainen eli ei esim. diskomusiikkia lattareissa.
tanssilattia on vähintään 200 neliön suuruinen, ja mikään sivu ei saa olla alle 10 m.

Lähde: http://www.pyoratuolitanssi.fi/